1. huhtikuuta 2016

Mustavalkoinen kevättakki

Ennen pääsiäistä tein neitoselle takin Ikean löytökankaasta, joka oli tarttunut mukaan vain värin ja hintalapun (2kr) vuoksi. Aikansa se kangaskasassa majaili ja päätyi lopulta oikein pirtsakaksi kevättakiksi. Olin aluksi epäileväinen kuosin soveltuvuudesta tähän, mutta löysin onneksi kuvia samaisesta kankaasta tehdystä takista, mikä antoi tarpeellista tsemppiä matkaan.

Kaavana käytin Ottobren Tinttiinaa (116cm), johon tein melko paljon muutoksia. Helman lyhentäminen, taskut, hupun suurentaminen, hupun reunaresori, tuulilista, hihansuiden alle resorit jne... Samaa kaavaa en käyttäisi näin ohueen takkiin uudelleen ainakaan tälle meijän kaposelle neidille ilman helman kaventamista. Kaava on hyvin istuva yläosasta ja hihoista, mutta helma on vähän telttamainen ja pitkä. Alkuperäisessä kaavassa ei tainnut olla huppuakaan korotettu edestä.
Tehtaamon Tiina on tehnyt näppärän kaaviokuvan vuoritetusta hihasta resorilla, joka on osittain piilossa. Kannattaa kurkata, jos ei ole ennen moisia tehnyt.

Rusetti tuo mustavalkoiseen takkiin väriä ja sitä väriä voi halutessaan vaihtaa, jos ei keltainen enää kelpaisikaan. Eivätkä nuo nepparit pahalta näyttäneet ilman rusettiakaan. Joku heitti idean, että voisi heijastimenki tuohon syksyllä kiinnittää. Pitää laittaa muistiin, sillä nepparinhan helposti kiinnittää takkeihin jälkikäteenkin.

Niin se taas uskollisesti vaihtui huhtikuuksi ja alkaa synttärisuma sekä kouluvuoden lopetuskiireet. Meillä harjoiteltiin eilen aprillaamaan. Hauskaa aprillipäivää ja viikonloppua!

13. maaliskuuta 2016

Uusvanha neulepaita






Kauan oli lojunu jemmassa miehen vanha Espritin neule, jonka kaula-aukon viereen oli tullut reikä. Muuten kunto oli huippuluokkaa edelleen. Yhtenä päivänä se sitten pisti tuolta jemmaläjästä silmään ja hoksasin, että siitähän tulis ihana villapaita L:lle. Meinasin ensin käyttää paitaan kuuluvat vanhat resorineulokset uudelleen, mutta totesin paidan löytävän useammin päälle, jos rentoon tyyliin vain saumuroisin kaula-aukkoon, hihansuihin ja helmaan ihan vain resorin kaksinkerroin. Sitäpaitsi täydellisesti neuleeseen sointuva väri löytyi ihan omista varastoista valmiina. Poika on onnellinen ja äiti sai mielihyvää tekemällä vanhasta uutta.











Ihan ilman kompastuksia ei tämä paita valmistunut, sillä enköhän leikannut etukappaleelle sen paidassa olevan rei'än. Sain kuitenkin isontaa vähän kaula-aukkoa, niin samalla poistui reikäkin. Paljon en L:lle ole paitoja tehnyt, mutta huomasin Ottobren More Greyn hälle ihan liian kittanaksi. Tämän neuleen tein hyväksi todetulla Raide-kaavalla koossa 98.

Kuvat otettiin ystävän minulle löytämää kampauspöytää hyväksikäyttäen. Pöydän oli tarkoitus tulla neidille koulupöydäksi, mutta jotenkin se vain jäi ihan vahingossa olohuoneeseen. Olisi tuolle paikka vaikka makuuhuoneessakin, mutta voi olla että siinne siirrettäessä neiti tahtoo jo omansa. Tähän olohuoneen paikalle olisi kiva löytää jokin siro vitriini. 

Täällä on hiihtolomat lusittu, mahatautisina. Huomenna alkaa arki ja pääsiäisen odotus. Kampauspöydän lokeron valjastin jo pääsiäisen tunnelmaa tuomaan. Jospa saisin narsissit kukkimaan ja siirrettyä vielä ilostuttamaan tulevia keväitä pihallekin.

Aurinkoista kevättalvea!

29. helmikuuta 2016

Mustaa nahkaa ja tikkailuja


Olihan mulla yksi pikkulaukku ennestäänkin, mutta se kaihersi mieltä, koska ei ollut ihan täydellinen pari puvun kanssa. Kun sitten liian lähellä juhlaa sain idean mustasta nahkalaukusta DIY Stories -blogista, ei tarvinnut hetkeäkään jäädä miettimään, että tekisinkö. Materiaalitkin D-lenkkiä lukuunottamatta löytyivät omista kätköistä. Laukusta tuli juuri sopiva, pieni kuin koru. Sain kuin sainkin täydellisesti pukuun passaavan pikkulaukun!

Aikaa oli sen verran vähän, että laukun sisällä on vain vuori mustasta valkopilkkuisesta puuvillasta, ilman ylimääräisiä taskuja. Nahkaremmin tein samalla tavalla kuin inspiraation lähteessä, eli taitoin nahkasuikaleen kaksinkerroin ja koristeommel peittää sen saumakohdan. Samaa remmiä käytin myös D-lenkin kiinnitykseen.

26. helmikuuta 2016

Auringonpaistetta ja ryppytaskuja

Jouluna mummulanreissulle jäänyt kameran laturi kotiutui ja sain kuvia siirrettyä koneelle. Niitä ja vähän muitakin kuvia selatessani löysin tämän syksyllä tehdyn collegetakin tai huputtoman hupparin. Sovituskuvat ovat tämänpäiväisiä. Aurinkokin jo niin makeasti paistelee, että pikkumiestä häikäisee ja ikkunatkin huutavat pesijää.

Facebookin ompeluryhmässä kerran törmäsin tuollaisiin etukappaleesta kaarrettuihin taskuihin ja jonkin aikaa tämän testaaminen oli jo ollut mielessä. Pohjana takissa on ihan perus raglanpaitakaava. Onneksi neiti on hoikkaa mallia niin ei haitannut, vaikka unohdin innoissani lisätä väljyyttä. Harjatun collegen löysin joskus Kajaanin Eurokankaasta. Vetskari on kierrätetty ja näköjään pitäis tuo vedin vaihtaa nätimpään :)



3. tammikuuta 2016

Raitasukkainen mekko


Meillä on vielä joulu, loppiaiseen asti. Tämäniltaisilla tuntemuksilla luulen, että sittenkään en heiluttele kuuselle kovin iloisesti, kun se kannetaan pihalle. Toin sen omin kätösin kaupasta ja se on täyttänyt tehtävänsä mallikkaasti. Joulunviettoreissun ajan se piti joulua kotona eikä juomattomuudesta huolimatta pudottanut kaikkia neulasia, vaikka sitä pelkäsinkin.

Kuusen takaa kurkistaa 2-vuotiaan kummitytön joululahjamekko. Jännäsin aikalailla mekon sopivuutta, mutta jopa hihoista tuli oikean mittaiset pitkälle typylle. Mekkokaavan lähtökohtana on ollut Ottobren peplum ja ompeluystävien taitavissa käsissä se on vääntynyt muun muassa tähän muottiin. Kankaana Mutturallan Annikan suunnittelema Susihukka-Raitasukka Pehemiältä.








Onnea kaikille uuteen vuoteen! Minä aloitan sen tammikuunmittaisella kangaslaihiksella, koska uusien kankaiden kotiutuminen riistäyty loppuvuodesta tavanomaisesta..